Marinin hallitus julistaa, että elvytystoimet valitaan niin, että ne tukevat ilmastotavoitteita ja luonnon monimuotoisuutta, mutta päätyy tukemaan jättisellutehdasta ja lentoliikennettä. Neljäs lisätalousarvio vauhdittaa kuitenkin liikenteen ja lämmityksen päästövähennyksiä sekä luonnonsuojelua ja ulkoilua. Ympäristöjärjestöt patistavat hallitusta parempiin näyttöihin elokuun budjettiriihessä. 

Hallituksen tänään julkistama lisätalousarvio antaa vihreän elvytyksen mukaisen piristysruiskeen raiteille ja kevyelle liikenteelle sekä lähes 60 miljoonan satsaukset luonnonsuojeluun, vesiin ja ulkoiluun. Myös satsaukset energiaremontteihin, öljylämmityksestä luopumiseen ja uuteen energiateknologiaan ovat tervetulleita, vaikkakin varsin maltillisia suhteessa mittaluokkaan, jota Suomen ilmastopaneeli on vihreään elvytykseen esittänyt. Räikein ristiriita julkilausuttujen tavoitteiden ja toimien välillä liittyy Kemin sellutehtaan infralle, Kainuun puukuljetuksiin ja kotimaan lentoliikenteelle luvattuihin tukiin. Pelkästään Kemin jättisellutehtaan infra saa seitsemän kertaa enemmän rahaa (156 miljoonaa) kuin metsiensuojelu yhteensä (20 miljoonaa).

“Hallitus lupaa, että elvytystoimet valitaan niin, että ne tukevat ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita, mutta päätyy tukemaan sellutehdasta, puukuljetusta, kaivosteollisuutta ja lentoliikennettä. Ekologinen jälleenrakennus ei etene, mikäli sitä edistetään hieman yhdellä kädellä ja jarrutetaan isossa mittakaavassa toisella. Marinin hallituksella on ryhdistäytymisen paikka”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Kansliapäällikkö Hetemäen työryhmä suositteli, ettei merkittävälläkään työllisyyttä tukevalla hankkeella saisi olla huomattavia kielteisiä vaikutuksia ilmastoon, luonnonvarojen käyttöön tai luonnon monimuotoisuuteen. Tätä suositusta ja ympäristöministeriön Kestävä elvytys -työryhmän arviointikriteereitä ei kuitenkaan ole lisätalousarvion valmistelussa sovellettu.

“Lisätalousarviossa on erittäin tärkeitä ja tarpeellisia toimia, kuten lisärahoitus fossiilittomaan liikenteeseen ja energiaremontteihin sekä luonnonsuojeluun. Tämän jälkeenkin luonnonsuojelun rahoituskuilu jää yhä ammottavan suureksi ja kasvaa entisestään jos hakkuita ja sellutehdashankkeita ei rajoiteta. Tässä onkin elokuussa korjauksen paikka”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Hanna Paulomäki.

Ristiriitaisten biotaloushankkeiden ohella Marinin hallituksen kipukohtana ovat turpeesta luopuminen ja ympäristölle haitalliset tuet. Näistä järjestöt odottavat suoraselkäisiä päätöksiä elokuussa.

“Syksyn budjettiriihessä on jatkettava vihreän elvytyksen toimia. Tuolloin tarvitaan myös selkeät päätökset ympäristölle haitallisten tukien karsimisesta, joita on yhä miljardikaupalla. Erityisesti turpeen verotuesta, päästökauppakompensaatiosta, ojitustuista ja lentoliikenteen vapaamatkustajuudesta on vihdoin päästävä eroon”, toteaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Lisätietoja ja haastattelut:

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto 
hanna.aho@sll.fi, p. 040 628 9495

Kaisa Kosonen, ilmastovastaava, Greenpeace
kaisa.kosonen@greenpeace.org, p. 050 368 8488

Jussi Nikula, ohjelmapäällikkö, WWF Suomi
jussi.nikula@wwf.fi, p. 040 5959002